Löydä lakimies

Lakivälityksestä löydät lähes 800 laki- ja asianajotoimistoa

Jätä tarjouspyyntö

Jätä veloituksetta avoin tarjouspyyntö lakimiehille

Lakimies, liity nyt!

Lakivälitys on Suomen Suurin lakipalveluiden hakuportaali

Ulosotto

Ulosotto turvaa velan takaisin perimisen

Ulosotolla tarkoitetaan menettelyä, jossa pyritään varmistamaan perittäväksi tulleen saatavan maksaminen viranomaisten välityksellä. Tämä tapahtuu käytännössä ulosmittaamalla velallisen omaisuutta niin paljon, että velallisen velkasumma tulee maksetuksi. Yleensä ulosoton taustalla on velallisen maksukyvyttömyys tai niskurointi velan maksua vastaan ja kyse on rahasaatavasta.

Tuomioistuin päättää velan ulosmittauskelpoisuudesta

Ulosoton käynnistyminen edellyttää, että velallisen maksuvelvollisuus ja saatavan oikeellisuus on ensin ratkaistu tuomioistuimessa. Jos velallinen ei tämän jälkeenkään maksa velkaansa vapaaehtoisesti, se voidaan panna täytäntöön ulosotossa. Tämä koskee suurinta osaa tavallisista saatavista. Eräät julkisoikeudelliset maksut sekä verot eivät vaadi tuomioistuimen ratkaisua oikeellisuudestaan, vaan ovat sellaisenaan ulosmittauskelpoisia.

Laaja ulosotto kohdistuu velallisen koko omaisuuteen

Ulosotto jaetaan laajaan ja suppeaan ulosottoon. Laajassa ulosotossa kaikki omaisuus- ja varallisuuslajit ovat ulosmittauskelpoisia lukuunottamatta tavanomaista koti-irtaimistoa. Ulosmittaus voi kohdistua yhtä hyvin käteiseen, pankkitalletuksiin, arvopapereihin, veronpalautuksiin kuin ajoneuvoihin tai asunto-osakkeisiinkin. Myös kiinteä omaisuus, kuten asunto voi joutua ulosmittauksen kohteeksi.

Suppea ulosotto rajoittuu saajan tuloihin

Suppeassa ulosotossa ulosmittaus rajoitetaan kohdistumaan ainoastaan tiettyyn saatavaan, tyypillisesti velallisen palkka-, eläke- tai elinkeinotuloihin. Tällöin hänen omaisuuttaan ei tarvitse muuttaa rahaksi velkojen maksamiseksi.

Ulosmittauksessa otetaan huomioon velallisen etu

Ulosotossa on tietty järjestys, jota noudatetaan omaisuutta ulosmitattaessa: Irtain omaisuus ulosmitataan ennen kiinteää omaisuutta ja viimeiseksi ulosmitataan omaisuus, jota velallinen välttämättä tarvitsee elinkeinoaan varten tai joka on hänelle muutoin tärkein. Velallinen voi myös itse vaikuttaa tietyissä rajoissa ulosottoon osoittamalla, minkä omaisuuden hän haluaa ulosmitauttaa. Lopullisen ratkaisun tekee kuitenkin ulosottoa suorittava viranomainen.

Yhteisomistuksessa oleva omaisuus ei ole turvassa ulosotolta

Myös yhteisomistuksessa oleva omaisuus voi joutua ulosoton kohteeksi. Jos velallinen omistaa jotain, esimerkiksi asunnon, yhdessä toisen henkilön, on tälle henkilölle varattava tilaisuus lunastaa velallisen osuus omaisuudesta itselleen ennen kuin omaisuus myydään velkojen kattamiseksi. Jos yhteisomistaja ei käytä tätä lunastusoikeutta, saadaan kyseinen omaisuus ulosmitata ja myydä. Saadusta myyntisummasta palautetaan yhteisomistajalle hänen osuutensa mukainen määrä myyntihinnasta myynnin jälkeen.

Ulosmitattua omaisuutta voidaan käyttää myös vakuutena

Pääsääntöisesti ulosmitattu omaisuus muutetaan rahaksi myymällä ja saatu myyntitulo käytetään velkojen maksuun. Ulosmitattua omaisuutta voidaan kuitenkin pitää myös vakuutena, jos velallinen on tehnyt maksusuunnitelman ja halutaan näin varmistaa suunnitelmassa pysyminen eikä omaisuuden myyminen ole tilanteessa välttämätöntä. Tällöin vakuutena ollut omaisuus voidaan myydä. jos velallinen ei pysy maksusuunnitelmassa ja suorita velkaansa sovitussa määräajassa. Kun ulosotossa oleva velka on tullut suoritetuksi, vakuutena ollut omaisuus palautetaan velalliselle.

Ulosotosta voi valittaa

Ulosoton yhteydessä velalliselle on annettava muutoksenhakua koskevat ohjeet. Valituksen voi tehdä henkilö, jonka oikeutta täytäntöönpanotoimi koskee. Valitus tehdään kirjallisena ja toimitetaan ulosottomiehelle, joka toimittaa sen sitten käräjäoikeuden kansliaan. Käräjäoikeus ratkaisee asian ja myös sen päätös on valituskelpoinen.

Vaihda yksityispuolen
artikkeleihin