Löydä lakimies

Lakivälityksestä löydät lähes 800 laki- ja asianajotoimistoa

Jätä tarjouspyyntö

Jätä veloituksetta avoin tarjouspyyntö lakimiehille

Lakimies, liity nyt!

Lakivälitys on Suomen Suurin lakipalveluiden hakuportaali

Pakkohuutokauppa

Pakkohuutokaupan tavoitteena on velallisen velkojen kattaminen

Pakkohuutokauppa on ulosottomiehen toimittama julkinen huutokauppa, jossa ulosmitattu omaisuus myydään velallisen velkojen kattamiseksi. Yleisimmin huutokaupan kohteena on kiinteistö tai muu arvokas irtain omaisuus.

Omaisuudelle tulee arvioida käypä arvo

Ennen huutokaupan järjestämistä ulosottomiehen tulee tarkastaa myytävän omaisuuden kunto ja selvittää sen käypä arvo mahdollisuuksiensa puitteissa. Arvon selvittämisessä voidaan käyttää asiantuntijaa. Velallisen tulee sallia omaisuuden tarkastus ja arvioittaminen. Jos omaisuus on kunnostuksen tarpeessa, saadaan sitä kunnostaa velallisen suostumuksella. Kunnostus ei kuitenkaan saa suuremmin viivyttää omaisuuden myymistä ja siitä saa aiheutua vain vähäisiä kuluja. On tärkeää huomata, että jos velallinen omistaa omaisuuden yhdessä toisen henkilön kanssa, ei omaisuutta saada pakkohuutokaupata ilman toisen yhteisomistajan lupaa. Ulosottomies voi tällöin kuitenkin hakea yhteisomistussuhteen purkamista oikeusteitse ja järjestää huutokaupan tämän jälkeen.

Huutokaupassakaan omaisuutta ei saa myydä reilusti alle käyvän hinnan

Pakkohuutokauppa itsessään toimii tavanomaisen huutokaupan tavoin. Tarjoukset esitetään huutokaupassa nostotarjouksina joko paikanpäällä, tai jos ulosottomies antaa suostumuksensa, tarjouksia voidaan esittää myös puhelimitse tai sähköisesti. Ennen huutokauppaa esitetyt kirjalliset tarjoukset otetaan huomioon huutokaupassa nostotarjouksina. Pakkohuutokaupassa myyntihintaa rajoittaa kuitenkin tavallisesta huutokaupasta poiketen alimman hyväksyttävän tarjouksen sääntö. Ulosottomies ei nimittäin saa hyväksyä korkeinta tarjousta kiinteistön tai arvokkaan omaisuuden huutokaupassa, jos hän arvioi, että tarjous alittaa selvästi omaisuuden käyvän hinnan kyseisellä paikkakunnalla. Säännön tarkoituksena on suojella sekä velkojaa että velallista. Huutokaupan tarkoitus on saada katettua velallisen velat, eikä alihintaan myymisestä ole hyötyä kenellekään muulle kuin kohteen ostajalle. Tällaisissa tilanteissa tuleekin järjestää uusi huutokauppa tai vapaa myynti, paitsi jos ulosmittauksen hakija kieltää uuden huutokaupan järjestämisen tai ulosottomies arvioi, ettei uudessa myynnissä saada parempaa hintaa, kun otetaan huomioon uuden huutokaupan järjestämisestä aiheutuvat lisäkulut. Jollei uutta myyntiä järjestetä tai jollei omaisuus tule myydyksi toisellakaan kerralla, ulosmittaus peruutetaan.

Ostajalle voidaan antaa enintään 6 viikon maksuaika

Ostajan on heti huutokaupan päätyttyä maksettava huutamastaan omaisuudesta ulosottomiehen määräämä, enintään 20% osuus kauppahinnasta. Tämä toimii kaupan käsirahana. Käsirahaa ei kuitenkaan tarvitse vaatia ostajalta, jonka ulosottomies arvioi selvästi maksukykyiseksi. Lopulle kauppahinnalle ulosottomies saa tarvittaessa antaa enintään kuuden viikon maksuajan. Ostajan on maksettava kauppahinnalle korkoa maksuajalta huutokauppapäivästä lähtien. Ostaja saa omistusoikeuden maksettuaan kauppahinnan

Huutokaupatun omaisuuden omistusoikeus siirtyy ostajalle, kun hän on maksanut kauppahinnan tai saanut kauppakirjan. Tämän jälkeen hänellä on oikeus alkaa käyttää omaisuutta omanaan ja ottaa sen haltuunsa. Myös myydystä omaisuudesta kertyvä vuokra ja muu tuotto, joka erääntyy myyntipäivän jälkeen, kuuluu ostajalle. Ostajalla on oikeus tarkastaa omaisuuden kunto ennen sen haltuun ottamista. Ulosottomies säilyttää omaisuutta, kunnes myyntihinta on maksettu ja kauppa virallisesti tehty. Ostajan tulee noutaa omaisuutensa kohtuullisen ajan kuluessa kaupan teon jälkeen ja maksaa sen säilytyksestä aiheutuneet kohtuulliset kulut. Jos ostaja ei nouda omaisuutta, ulosottomies saa myydä omaisuuden ostajan lukuun.

Ulosottomies voi avustaa omaisuuden haltuunotossa

Jos omaisuuden haltuunottamisessa on ongelmia, ulosottomies on velvollinen antamaan ostajalle tarpeellista virka-apua omaisuuden haltuun saamiseksi. Tätä on kuitenkin erikseen pyydettävä. Virka-apu voi olla esimerkiksi häädön hankkiminen velalliselle, joka käyttää myytyjä tiloja ja kieltäytyy niistä poistumasta vielä sen jälkeen, kun ostaja on maksanut kauppahinnan. Virka-apua voidaan antaa siitä huolimatta, että velallinen on riitauttanut ulosmittauksen tuomioistuimessa tai hakenut siihen muutosta ja asian käsittely on vielä kesken. Tällöin tulee kuitenkin varautua siihen, että tuomioistuin voi kieltää toimen antamalla keskeytysmääräyksen.

Selvä virhe kaupan kohteessa voi oikeuttaa hinnanalennukseen tai kaupan purkuun

Ulosmitattu omaisuus myydään siinä kunnossa kuin se on. Tavanomaiset väitteet omaisuudessa olleesta virheestä eivät siis tule kysymykseen. Myydyssä kiinteistössä tai arvokkaassa irtaimessa omaisuudessa katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:

  1. Omaisuus olennaisesti poikkeaa niistä tiedoista, jotka ulosottomies on myynti-ilmoituksessa tai muutoin ennen myyntiä antanut myyntikohteen olennaisista ominaisuuksista tai sen käyttöön vaikuttavista seikoista. Lisäksi edellytetään, että tämä virheellinen tieto on vaikuttanut kaupan tekemiseen, eli ostaja ei olisi samoilla ehdoilla ostanut myyntikohdetta, jos olisi saanut siitä oikeat tiedot alunperin;
  2. Ulosottomies ei ole ollenkaan antanut tietoa myyntikohteen olennaisista ominaisuuksista tai sen käyttöön vaikuttavista seikoista, ja tämän voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai
  3. Omaisuus on huomattavasti huonommassa kunnossa kuin ostajalla on olosuhteet huomioon ottaen ollut perusteltua aihetta edellyttää.

Jos edellä mainitut ehdot täyttyvät ja omaisuudessa todetaan olleen virhe, ostajalla on oikeus vaatia joko hinnanalennusta tai kaupan kumoamista. Kauppa voidaan kumota virheen perusteella, jos kaupan jääminen voimaan olisi ostajan kannalta kohtuutonta.

Vaihda yksityispuolen
artikkeleihin