Löydä lakimies

Lakivälityksestä löydät lähes 800 laki- ja asianajotoimistoa

Jätä tarjouspyyntö

Jätä veloituksetta avoin tarjouspyyntö lakimiehille

Lakimies, liity nyt!

Lakivälitys on Suomen Suurin lakipalveluiden hakuportaali

Konkurssi

Konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely

Konkurssi on menettely, joka tähtää yrityksen tai muun velallisen omaisuuden muuttamiseen rahaksi ja tämän varallisuuden jakamiseen yrityksen velkojille. Siihen voidaan asettaa velallinen, joka ei kykene suoriutumaan veloistaan. Konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssivelkojen maksuun. Toisin kuin ulosotossa konkurssi ei siis voi koskea vain osaa veloista.

Konkurssi edellyttää velallisen maksukyvyttömyyttä

Velallisen on oltava konkurssikelpoinen, jotta se voitaisiin asettaa konkurssiin. Konkurssikelpoisia ovat luonnolliset henkilöt sekä yhteisöt, säätiöt ja muut oikeushenkilöt. Lisäksi edellytetään, että velallinen on joko maksukyvytön tai, eräissä tapauksissa, ylivelkainen. Maksukyvyttömällä tarkoitetaan tilannetta, jossa velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Ylivelkaisuudella tarkoitetaan sitä, että velat ylittävät varat. Konkurssi on oikea vaihtoehto yritykselle silloin, kun sen toimintaa ei saada enää kannattavaksi. Konkurssin vaihtoehtona voi olla yrityksen saneerausmenettely, jos yritystoiminta on mahdollista saada saneeraus toimilla jaloilleen.

Konkurssia haetaan käräjäoikeudesta kirjallisella hakemuksella

Konkurssiin asettamista haetaan velallisen kotipaikan käräjäoikeudelta. Hakemuksen voi tehdä joko velallinen itse tai velkoja. Konkurssihakemus on vapaamuotoinen sisältäen kuitenkin vaatimuksen konkurssiin asettamisesta perusteluineen, luettelon tärkeimmistä velkojista yhteystietoineen sekä velallisen yksilöintitiedot. Osakeyhtiön ollessa kyseessä hakemukseen on myös liitettävä jäljennös yhtiön hallituksen pöytäkirjasta, jossa on tehty päätös yhtiön omaisuuden luovuttamisesta konkurssiin, sekä alle 3 kuukautta vanha kaupparekisteriote. Velallisen itse jättäessä hakemuksen siihen tulee liittää yleisluonteinen selvitys velallisen omaisuudesta ja velkojen määrästä. Tuomioistuimen on annettava velkojan konkurssihakemus tiedoksi velalliselle sekä varattava tälle tilaisuus antaa asiasta kirjallinen lausuma.

Pesänhoitaja määrää konkurssipesän omaisuudesta

Konkurssi alkaa tuomioistuimen asettaessa velallisen konkurssiin. Konkurssin alkamisesta julkaistaan kuulutus Virallisessa lehdessä ja tehdään merkinnät oikeusministeriön pitämään konkurssirekisteriin, kaupparekisteriin ja erinäisiin luottotietorekistreihin. Konkurssin alkaessa velallinen menettää määräysvaltansa omaisuuteen konkurssipesälle. Tuomioistuin määrää konkurssipesälle pesänhoitajan, jonka tehtävänä on ottaa haltuunsa konkurssipesän omaisuus, laatia pesäluettelo ja velallisselvitys. Pesänhoitajalta edellytetään kykyä, taitoa ja kokemusta sekä sopivuutta tehtävään. Käytännössä pesänhoitajina toimivat lähinnä asianajajat tai muut lakimiehet. Velkojat käyttävät määräysvaltaansa konkurssipesässä velkojainkokouksessa. Velkojat voivat myös asettaa velkojatoimikunnan, joka neuvoa-antavana elimenä avustaa pesänhoitajaa, valvoo pesänhoitajan toimintaa sekä suorittaa ne tehtävät, jotka velkojainkokous on sille antanut. Laajassa konkurssipesässä velkojatoimikunta on asetettava, ellei sitä nähdä tarpeettomaksi erityisestä syystä.

Konkurssipesästä on laadittava pesäluettelo ja velallisselvitys

Konkurssin alussa pesänselvittäjä laatii velallisen varoista ja veloista pesäluettelon sekä velallisselvityksen, joka sisältää tiedot velallisesta sekä tämän konkurssia edeltäneestä toiminnasta. Velallisen on vahvistettava vakuutuksellaan pesäluettelon tiedot oikeiksi. Konkurssipesään kuuluu koko omaisuus, joka velallisella oli konkurssin alkaessa sekä myös sellaisen omaisuus, joka palautetaan pesään takaisinsaannilla. Tämän jälkeen suoritetaan velkaselvittely, jossa velallisen omaisuus muutetaan rahaksi ja jaetaan sitten velkojille heidän saataviensa keskinäisessä suhteessa saatavien etuoikeusjärjestyksen mukaisesti.

Konkurssi voidaan peruuttaa 8 päivän määräajassa

Konkurssi voidaan määrätä peruuntumaan 8 päivän sisällä siitä, kun velallinen on asetettu konkurssiin. Konkurssin peruuttamista voivat hakea vain velallinen ja konkurssihakemuksen tehnyt velkoja yhdessä. Peruuttamiselle on kuitenkin oltava pätevä syy. Tälläinen voi olla esimerkiksi maksusopimuksen laatiminen tai se, että velallinen on hoitanut velkansa velkojalle.

Vaihda yksityispuolen
artikkeleihin