Löydä lakimies

Lakivälityksestä löydät lähes 800 laki- ja asianajotoimistoa

Jätä tarjouspyyntö

Jätä veloituksetta avoin tarjouspyyntö lakimiehille

Lakimies, liity nyt!

Lakivälitys on Suomen Suurin lakipalveluiden hakuportaali

Lakivälitys on avannut uuden Lakiareena-palvelun,
jossa yhdstyy Suomen lakimiesten erityisosaaminen.

Tervetuloa Lakiareenaan tästä!

Avoliitto

Avoliittoa sivutaan lukuisissa laissa. Uusi avoliittolaki sisältää omat määritelmänsä avoliitolle. Nämä määritelmät eivät kuitenkaan vaikuta muiden lakien määritelmiin.

Avoliittolakia sovelletaan yli 5 vuotta kestäneisiin parisuhteisiin

Avoliittolain mukaan parisuhteen osapuolet ovat lainmukaisessa avoliitossa, kun he ovat asuneet yhdessä vähintään 5 vuotta. 5 vuoden yhteisasumista ei edellytetä, jos henkilöillä on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi.

Aviopuoliso ei voi olla avoliitossa toisen kanssa

Henkilö, joka on avioliitossa, ei voi olla avoliitossa toisen henkilön kanssa. Aika, jonka henkilä avioliitossa ollessaan asuu toisen henkilön kanssa ei lasketa edellä mainuttuun 5 vuoden määräaikaan. Alle 18 -vuotias henkilö voi lain mukaan olla avoliitossa.

Avoliittolailla on merkitystä vain avoliiton päättyessä

Avoliitto päättyy yksinkertaisesti sillä, että toinen puoliso muuttaa pois. Kuitenkaan tilapäinen muualla asuminen ei johda avoliiton päättymiseen. Avoliittolaki säätelee ainoastaan yhteistalouden purkamista, omaisuuden erottelua sekä mahdollistetaan oikeudellinen riidanratkaisumenettely avopuolisoiden taloudellisten vastuiden selvittämiseksi.

Avioliittolaki ei ole pakottava

Avioliittolaki ei vaikuta avopuolisoiden sopimusvapauteen. Avopuolisot voivat keskenään sopia, että avioliittolakia ei sovelleta heidän omaisuutensa jakoon. Erilaiset avopuolisoiden väliset sopimukset ovat muotovapaita, mutta sopimuksiin vetoaminen on helpompaa, jos sopimus on kirjallisessa muodossa. Katso lisää Erottelusopimus .

Lähtökohtaisesti omaisuus kuuluu omistajalleen

Omaisuuden omistussuhteita selvitettäessä nimiperiaate määrittää yleensä omistuksen. Nimiperiaatteen mukaisesti, se kenen nimissä omaisuus on, omistaa omaisuuden. Kiinteistöjen ja rekisteröitävän omaisuuden osalta omistus onkin helppo selvittää. Irtaimen omaisuuden osalta oletuksena on, että omaisuus on hankittu yhdessä. Jotta voidaan näyttää toteen, että irtain omaisuus kuuluu vain toiselle avopuolisolle, tulee tällä olla kuitti tai muu todistus saannosta. Ratkaisevaa omistussuhteen määrittämisessä on omaisuuden rahoitus (kuka maksoi) ja osapuolten tarkoitus hankintahetkellä (sitoutuivatko molemmat osapuolet maksamaan omaisuudesta jo hankintahetkenä).

Avoliittolaki mahdollistaa omaisuuden erottelun

Avopuolisoille ei ole velvollisuutta suorittaa erottelua eron jälkeen. Yleisintä lienee, ettei yhteisesti hankittua omaisuutta ole ja erottelu koskee lähinnä irtainta omaisuutta. Kuitenkin jos erottelua haluaa, tulee sitä avopuolison tai tämän perillisten vaatia. Erottelu voidaan suorittaa joko sopimuksella (osapuolet sopii keskenään) tai toimituksen (käräjäoikeus määrää pesänjakajan). Erottelun jälkeen syntyvä jakokirja toimii saantokirjana erotellun omaisuuden osalta.

Avoeron jälkeen tehtävä erottelusopimus on tehtävä kirjallisesti ja se on kahden esteettömän todistajan allekirjoitettava. Puolisoiden välistä sopimusta voi jälkikäteen moittia käräjäoikeudessa lähinnä muotovirheen perusteella.

Toimituserottelussa päätökset tekee pesänjakaja. Menettelyä voi moittia sekä muoto- että sisältövirheen perusteella. Moitteen määräaika toimituserottelun osalta on 6 kuukautta.

Avopuolisolla on mahdollisuus saada hyvitystä perheen hyväksi tehdystä työstä

Usein vaikein kysymys avoliiton päättyessä on yhteistalouden eteen tehdyn työn arvo. Avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on auttanut toista puolisoa kartuttamaan tai säilyttämään omaisuuttaan avoliiton aikana ja jos erottelu pelkän omistuksen perusteella johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen.

Pelkkä työ yhteistalouden hyväksi ei riitä, vaan edellytetään perusteetonta etua toiselle osapuolelle. Tavanomaisten kotitöiden hoitaminen ei oikeuta hyvitykseen, vaan puolisolta edellytetään työtä yhteisen talouden tai avopuolison omistaman omaisuuden hyväksi, varojen käyttöä yhteiseen talouteen, varojen sijoittamista toisen omistamaan omaisuuteen tai muuta näihin rinnastettavaa panostusta. Toisen puolison jäädessä kotiin mahdollstaen toisen puolison työskentelyn saattaa kysymyksessä olla hyvitykseen oikeuttava tilanne.

Oikeus hyvitykseen voi siirtyä avopuolison oikeudenomistajille, eli perillisille. Hyvityksestä voidaan sopia avopuolisoiden kesken sopimuksella tai pesänjakaja voi erottelutoimituksessa määrätä hyvityksestä. Jos hyvitysvaatimusta ei ole tehty erottelun yhteydessä, hyvitystä koskeva kanne voidaan nostaa kuuden kuukauden kuluessa erottelusta. Oikeus vaatia hyvitystä raukeaa kuitenkin kokonaan kolmen vuoden kuluessa avopuolison kuolemasta tai pysyvästä erilleen muutosta.

Lakimies auttaa avoeroasiassa

Lakimies voi auttaa avoerotilanteessa erottelusopimuksen laatimisessa ja asinmukaisen hyvityksen määrittämisessä. Ulkopuolinen asiantuntija myös helpottaa mahdollisesti riitaisen tilanteen ratkaisemista. Lakimies voi myös auttaa vaatimuksen esittämisessä oikeusteitse, jos avopuolisoiden välinen tilanne on riitainen.