Lupa valittaa

Ympäristölupaprosessiin liittyy yleensä useita erilaisia, toisilleen jopa vastakkaisina ja ristiriitaisina näyttäytyviä intressejä. Siinä missä toiminnanharjoittajan tavoitteena on ympäristölupaa koskeva myönteinen päätös ja uuden teollisuustoiminnan mahdollisimman nopea käynnistäminen, voivat teollisuuslaitoksen läheisyydessä asuvat kansalaiset ja esimerkiksi paikallinen luonnonsuojelujärjestö vastustaa hanketta. Lupapäätöksen kohteena olevalla teollisuustoimijalla on valitusoikeus häntä koskevassa asiassa, mutta kuka muu saa lausua mielipiteensä ja näkemyksensä ympäristölupapäätöksestä?

Hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentin nojalla muutosta saa hakea se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Ympäristölupa-asiassa välittömän vaikutuksen kohteena voivat olla esimerkiksi teollisuuslaitoksen naapurikiinteistöjen asukkaat.

Entä kuka puhuu luonnon puolesta?

Ympäristölupamenettelyn kohteena on usein hankkeita, joiden vaikutukset ulottuvat huomattavasti laajemmalle kuin vain lähinaapuruston suojattuihin etuihin ja oikeuksiin. Kyse voi olla esimerkiksi luonnonsuojelullisesti merkittävistä kysymyksistä, joiden puolestapuhujaksi ei välttämättä löydy yksityistä asianosaista, vaan luonnon etua edustamaan tarvitaan jokin muu taho. Tällöin kysymys viranomaisten, erilaisten luonnon- ja ympäristönsuojelujärjestöjen sekä muiden yhdistysten valitusoikeudesta on tärkeä.

Perinteisesti luonnon edun valvonnan on katsottu kuuluvan yksinomaan viranomaisille. Nykyisin puhevaltaa luonnon puolesta voivat ympäristönsuojelulain 191 §:n nojalla käyttää myös yhdistykset, joiden säännöistä ilmenevänä tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun edistäminen. Valitusoikeuden saavuttaakseen yhdistyksen on lisäksi oltava rekisteröity, ja valituksen kohteena olevien ympäristövaikutusten on ilmettävä yhdistyksen toiminta-alueella. Kyseisen pääsäännön takia valtakunnalliset järjestöt eivät voi käyttää puhevaltaa asioissa, jotka ovat vaikutuksiltaan paikallisia tai alueellisia.

Yhdistysten valitusoikeus on kysymyksenä tulkinnanvarainen, mutta samalla hyvin tärkeä. Ympäristönsuojelulainsäädännössä yhdistysten valitusoikeudesta on säädelty suhteellisen selväsanaisesti, mutta tilanne ei ole yhtä selkeä kaikkien ympäristölainsäädännön sektoreiden osalta. Esimerkiksi metsälain mukaisesta avainbiotooppien suojelua koskevasta poikkeusluvasta valittamaan oikeutettujen tahojen määrittely on huomattavasti tulkinnanvaraisempaa, koska metsälaki ei ympäristönsuojelulain tavoin tarkkarajaisesti määrittele valitusoikeuden laajuutta.

Valitusoikeuden monet ulottuvuudet

Valitusoikeuteen liittyy useita eri ulottuvuuksia. Muutoksenhaun kautta voidaan parantaa päätösten laatua, vahvistaa demokratiaa, tehostaa päätöksenteon valvontaa ja lisätä päätösten hyväksyttävyyttä - etenkin, jos muutoksenhaku tehdään mahdolliseksi useille eri intressejä edustaville tahoille. Toisaalta muutoksenhaku voi lisätä hallinnollisia kustannuksia ja viivästyttää hankkeiden toteutumista. Valittaminen ei kuitenkaan saisi olla tarkoituksetonta kiusantekoa, vaan sillä tulisi aidosti pyrkiä vaikuttamaan asioihin. Valitusoikeus on harvojen lainsäädännössä määriteltyjen oikeussubjektien herkkua ja sitä on syytä käyttää viisaasti silloin, kun siihen on oikeutettu.

Kirjoittaja:Niina Kosunen, 050-367 5311, niina.kosunen@linnunmaa.fi



Kirjoittaja toimii Linnunmaan lakipalveluiden liiketoimintajohtajana ja innostuu muutoksenhakuprosessiin liittyvien erityiskysymysten lisäksi digitalisaation tarjoamista haasteista ja mahdollisuuksista.

Jaa:

Blogi